"Kauneinta on sinä itse, olet täydellinen.
Vahvinta on sinä itse, olet vahvin.
Voimaa on elämä, sinä itse." - Sessiessa

Monday, November 22, 2010

Välillä pysähdyt hengähtämään hetkeksi, tai vaikka elämäksi.

22.11.2010
Miten pitkään henkisen kasvun matka yleensä kestää?

Henkinen matka on kuin tie, siinä ympärillä tapahtuu monenlaista. Valitset sen reitin, jota tahdot kulkea. Aina ei voi olla ylämäkeä, välillä tiesi kulkee alaspäin. Välillä pysähdyt hengähtämään hetkeksi, tai vaikka elämäksi. Jatkat matkaa, kun koet siihen tarvetta.


Minkälaisia vaiheita siinä on?

Ensimmäinen etappi tiellä henkisyyteen on pelkojen poistaminen. Sen tiesitkin. Sen aikana tapahtuu etsintä- ja kyseenalaistamiskausi. Tässä vaiheessa voit pysyä pitkäänkin. Pelot ovat tiukassa, kuten myös monet uskomukset. Kun pääset peloista ja olet vakuuttunut halustasi henkiseen kasvuun, olet valmis enkeliyhteyteen. Tämä auttaa, koska sinulla on varmasti herännyt monenlaista kysyttävää. Ihmettely ei koskaan lopu, ottakaamme oppia ihanista, uteliaista lapsista! He tutkivat ympäristöä ilman ennakkoluuloja. Ihmettelyn rinnalle tulee pian rauha, varmuus siitä että on menossa siihen suuntaan, kun on itselle hyvä. Varmistuksen jälkeen seuraa rakkauden oppimisen vaihe. Opettelet rakastamaan uudella tavalla. Opettelet rakkautta ilman rajoja, samalla huomaat ympäristön ikävät tapahtumat, mitä ihmiset tekevät, toisia satuttaakseen, uudella lailla. Tässä taas puntaroit kaiken uudestaan, mietit miten voit rakastaa "pahaa".

Kun tämän vaiheen ylität, olet jo pitkällä. Pidä taukoa aina välillä, tiedosta nämä vaiheet ja palaa välillä takaisin, jos siltä tuntuu. Jokainen kulkee matkaa omaa tahtiansa muista riippumatta. Tosiaan, matka voi kestää useita, hyvinkin monia ihmiselämiä. Välillä olet tahtonut nähdä ja kokea kolikon kääntöpuolen, olet kokenut pahan itsessäsi. Tahdothan oppia kaiken. Mutta hyvyys ja rakkaus tuntuvat paremmilta.


Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Kun olet valmis, huomaat että kaikki on rakkautta. Se on silloin viimeinen ihmiselämäsi, olet valmis olemaan pelkkää rakkautta. Kun olet pelkkää rakkautta, sinun on hyvä olla ja tahdot jakaa sitä muillekin. Osaat vastata vihaan rakkaudella ilman pelkoa ja takaa-ajatuksia. Oletpa sitten maan päällä tai et, rakkaus on läsnä ja olet onnellinen, tiedät että kaikki on juuri niin kuin pitääkin olla. Sinulla on sisäinen rauha ja se henkii myös ulospäin rauhana ja rakkautena.


Ystäväni, olet minulle tärkeä! Rakastan ja välitän!

Sessiessa

Friday, November 19, 2010

Viesti tähän hetkeen

Jotenkin oli niin osuva tähän hetkeen, että päätin laittaa jakoon.
Valoa ja voimaa kanssakulkijoille!

On this day of your life, I believe God wants you to know...

...that everything is falling together perfectly, even
though it looks as if some things are falling apart.
Trust in the process you are now experiencing. Life
is on your side. It is showing that to you now, though
you may not be able to see it clearly at this time.
You have made your wishes and dreams known to
God. Now comes the time for faith. Faith that all
is right, right now. Tomorrow will reveal itself exactly
as it should.

Love, Your Friend
Neale Donald Walsch

Tuesday, November 16, 2010

Mietit, mietit, mietit

16.11.2010

Silmä, joka on läsnä. Silmä joka näkee totuuden. Silmä, jonka läpi uskot. Maailman silmä.
Uskot kun näet! Usko sydämelläsi.


You only see what your eyes want to see, how can life be what you want it to be?

Elämäsi on kokenut tässä aikamoisen muutoksen. Siihen totuttelu vie aikansa, kun kaikki pitää ajatella uusiksi. Mihin uskoa ja mihin ei. Mikä on totta, nekin joita et näe, vaan joudut heittäytymään toistaiseksi pelkän uskosi varaan. Nyt vielä ajattelet, että onko helpompaa vaan palata vanhaan aikaan, jolloin ei vielä tarvinnut vaivata ajatuksia näillä sinulle ennenkokemattomilla asioilla. Kokeilet ja testailet, mikä on totta ja mikä ei. Minkä perusteella voit muokata näkemyksiäsi, minkä ei. Kaikki ajatukset eivät vaan sovi jokaiselle, ilman pohdiskelua ja ehkä hyväksymistä. Mietit voiko telepatiaa olla, vaikka et ole sitä itse täydellisenä kokenut. Mietit, voiko enkeleitä olla, vaikka et ole heitä tavannut. Mietit, keneen tämä yhteys oikeastaan on. Vakuutan sinulle, että tulet tämän kaiken tietämään. Toivot suurempaa ymmärrystä eläinkuntaan ja kommunikointia ilman ihmisen kieltä, se on mahdollista. Hassua, että jotkut ajattelevat, että tarkoitukseni on pönkittää egoasi, kun kerron miten paljon rakastan ja tahdon olla avuksi. He eivät kait ole tottuneet kokemaan niin suurta pyyteetöntä rakkautta. Sinä itse kritisoit ennustajan taitojani, ihan oikeutetusti. Ennustaminen ei ole vahvin lajini. Ennustus on tosi sillä hetkellä kun sen teen, mutta en ole paras arvioimaan kaikkia mahdollisia muuttujia ja ottamaan niitä huomioon. Anteeksi! Mutta meillä kaikilla on vahvuutemme! Tapaamme taas, voi hyvin!

Rakkaasi, Sessiessa, Jumalan oma

Monday, November 15, 2010

Ajatuksia rukoilemisesta ja kaksisuuntaisesta yhteydestä


Eräs lukija kysyi että rukoillaanko ennen kanavointia. Hyvä kysymys ja varmasti sitä moni muukin miettii. Jäin itsekin miettimään tuota kysymystä ja se herätti mielessäni muutamia ajatuksia siitä mitä itseasiassa perinteinen rukoileminen on ja miten se eroaa kaksisuuntaisesta yhteydestä, jota voidaan myös kanavoinniksi kutsua.

Oma käsitykseni tällä hetkellä on, että kaksisuuntainen yhteys oli sitten Jumalaan tai enkeleihin ei tarvitse perinteistä rukoilutyyppistä tapahtumaa toteutuakseen. Yhteys siis toimii ilman perinteistä rukoiluakin. Perinteinen rukoiluhan on hyvinkin pitkälle yksisuuntaista, jossa emme edes odota suoraa vastausta vaan rukoillessa pyydämme jotakin ja jäämme sitten odottelemaan josko Jumala jonakin päivänä soisi meille sen mitä olemme pyytäneet. Ja usein vielä saatamme kuvitella, että emme edes oikeasti ole sen avun arvoisia mitä pyydämme rukouksessamme. Rukoilu on siten hyvin pitkälle vain pyytämistä tai jopa sen toteamista ääneen tai hiljaa mielessään, että emme ole oikeasti Jumalan avun arvoisia. Kuvittelemme, että Jumala auttaa meitä sen mukaan näkeekö hän meidät apunsa arvoisina. Näistä lähtökohdista katsottuna olemme hyvin erillisiä Jumalasta ja Jumalan todellisesta rakkaudesta ja näistä nimenomaisista syistä jäämme myös ilman vastausta ja apua. Pyydämme, mutta emme usko olevamme avun tai pyyntömme arvoisia ja emme siten usko todella saavamme suoraa vastausta tai apua pyyntöömme. Tällä tavoin itse estämme syvemmän yhteyden syntymisen. Perinteinen rukoileminen on siis ajatuksen lähettämistä Lähteeseen ja yhteyden pitoa Jumalaan omalla yksisuuntaisella tasollansa, mutta syvempi yhteydenpito, joka on rukoilemisesta seuraava askel laajempaan yhteyteen onkin kaksisuuntaista. Jokaisella on mahdollisuus tähän laajempaan ja syvempään yhteyteen halutessaan. Jokaisella on mahdollisuus kokea tämä syvempi yhteys.

Kaksisuuntaiseen yhteyteen pääsee kun itse sitä tahtoo ja on avoin yhteyden syntymiselle. Enkeliyhteys voidaan siis nähdä tietynlaisena rukoilemisena, joka on enemminkin kuin keskustelemista parhaan ystävänsä kanssa ja sitähän enkelit nimenomaan ovat....parhaita ystäviämme! Siinä ei ole mukana pelkoa vaan keskustelua käydään tasavertaisista lähtökohdista ja rakkaudesta. Olemme kaikki yhtä Jumalan ja enkelien kanssa ja kuka tahansa halukas voi aloittaa keskustelemisen enkelinsä kanssa.

Jokainen luo oman yhteytensä Jumalaan, Lähteeseen, Universumiin (tai mitä nimeä haluakaan käyttää) omien uskomustensa kautta. On hyvä siten tiedostaa omat lähtökohdat ja uskomukset, joita kantaa mukanaan. On hyvä tiedostaa miten paljon on antanut ja antaa pelolle valtaa luodessaan yhteyttään Jumalaan. Moni ihminen saattaa kaivata syvempää yhteyttä ja ymmärrystä Jumalaan, mutta ei kuitenkaan ymmärrä sitä, että omat pelot estävät tämän haluamansa syvemmän yhteyden syntymisen, jolloin yhteys jää hyvin pitkälle yksisuuntaiseksi ja vajavaiseksi. Meidät on opetettu tähän yksisuuntaiseen yhteydenpitoon ja monissa paikoissa sitä pidetään jopa ainoana sallittuna tapana olla yhteydessä Jumalaan.

Kun ymmärtää, että mitään pelättävää ei ole ja että enkelit ovat meitä varten ja meitä täällä auttamassa ja ohjaamassa rakkaudesta käsin (ei käskien vaan lempeästi ohjaten) ja että he mielellään jopa vastaavat meidän esittämiimme kysymyksiin, voimme täysin unohtaa omat pelkomme ja lähteä luomaan yhteyttä enkeleihin ja siten myös Jumalaan uudelta pohjalta. Jumala on täydellinen rakkaus, joka tahtoo meidän parastamme ja on siksi meille enkelitkin antanut avuksemme tälle maalliselle matkallemme.

Voit lukea yhteyden luomisesta Sessiessan viesteistä. Kopion tähän osan viimeisimmästä kanavoinnista, jossa nimenomaan käsitellään tätä kaksisuuntaista yhteyden luomista ja miten se syntyy ja mitä siihen tarvitaan.

"Sinä pohdit, lähetät ajatuksia universumiin/Jumalaan/yhteiseen yhteyteen, tai miksi nyt tahdotkaan kaiken elämän ja rakkauden lähdettä kutsua. Kuten huomaat, rakkaus on yhteyden välillä. Silloin yhteys on aito ja saat takaisin sen välittämän viestin rakkautena. Kuten huomaat, enkelit ovat vierelläsi, mutta yhteys on omasi. Muista tämä. Viestinvälittäjäenkelit auttavat, yhteys muodostuu rakkauden ja tahdon pohjalta. Jos haluat oman kahdensuuntaisen keskusteluyhteyden, keskity siihen, että haluat yhteyden muodostuvan. Avoin mieli on avain, ole valmis kokemaan omalla tavallasi. Keskity, anna ajatuksen virran kuljettaa. Esitä kysymyksiä, saat vastauksia. Et välttämättä kirjoituksena tai puheena, myös muina merkkeinä joita sinulle osoitetaan. Ole vain vastaanottavainen ja kiinnitä huomiota. Me olemme sinua varten! Kysymykset ovat vastauksia varten. Jumala on rakkaus, kaiken alku, tärkeistä tärkein."

Lisäksi Sessiessa ohjeistaa meitä kaksisuuntaisen yhteyden avaamisessa myös näin:
(koko kanavointi täällä)

"Tunne, tunnista omat ajatuksesi. Yhteys lähtee tuntemuksesta. Ajattele, tunne, koe itsesi. kysy, koe yhteys.
Yhteys on keskustelua enkelisi kanssa. Yhteys on tiedonjanoa. Keskity kokemaan, anna ajatusten virrata rauhassa. Koe omalla tyylilläsi. Avaa itsesi."

Thursday, November 11, 2010

Ole vahva ja rohkea!

11.11.2010
Hei rakkaani, viestien välittäjä! Tunnen sinun tuskasi ja kasvukipusi. Hyvin pärjäilet! Tämä kaikki on osa henkistä kasvuprosessia. Kun tarpeeksi monta kertaa käyt nämä henkisen kasvun asiat läpi mielessäsi, olet ottanut askeleen eteenpäin. Omien uskomusten ja tämän yhteyden arvostelu on sinulle rankkaa, mutta tärkeää. Koko prosessi on osa matkaa. Viestin välittäminen on aitoa, taustallaan rakkaus. Ole vahva ja rohkea! Tunnet sydämessäsi mikä on oikein, valitse ja toimi sen mukaan. Tahdon koko sydämestäni tukea sinua ja toivon että jaksat jatkaa tallustamistasi tällä henkisen muistamisen tiellä.

Kuvasin tuossa sinulle henkisyyden prosessia. Sinä pohdit, lähetät ajatuksia universumiin/Jumalaan/yhteiseen yhteyteen, tai miksi nyt tahdotkaan kaiken elämän ja rakkauden lähdettä kutsua. Kuten huomaat, rakkaus on yhteyden välillä. Silloin yhteys on aito ja saat takaisin sen välittämän viestin rakkautena. Kuten huomaat, enkelit ovat vierelläsi, mutta yhteys on omasi. Muista tämä. Viestinvälittäjäenkelit auttavat, yhteys muodostuu rakkauden ja tahdon pohjalta. Jos haluat oman kahdensuuntaisen keskusteluyhteyden, keskity siihen, että haluat yhteyden muodostuvan. Avoin mieli on avain, ole valmis kokemaan omalla tavallasi. Keskity, anna ajatuksen virran kuljettaa. Esitä kysymyksiä, saat vastauksia. Et välttämättä kirjoituksena tai puheena, myös muina merkkeinä joita sinulle osoitetaan. Ole vain vastaanottavainen ja kiinnitä huomiota. Me olemme sinua varten! Kysymykset ovat vastauksia varten. Jumala on rakkaus, kaiken alku, tärkeistä tärkein.

Tahdon olla läsnä ja tarjota tukeni. Otathan sen vastaan? Pohdi ja ajattele, kyseenalaista ja kysy!! Löydä oma totuutesi.

Rakastan sinua aina ja ikuisesti läpi ajan! Sessiessa

Saturday, November 6, 2010

Valo

Tässä Neale Donald Walschin kirjoittamasta lastenkirjasta, joka käveli just eteeni.

Tätä lukiessani tuli jotenkin tosi hyvä ja rauhallinen olo. Toivottavasti tämä auttaa meitä muistamaan ketä todella olemme.

Iloa ja valoa kanssakulkijoille! Ole rohkea matkallasi!


*************************************************************

Olipa kerran, ennen aikaa, pieni Sielu joka sanoi Jumalalle, "Tiedän kuka olen."

Ja Jumala sanoi, "Sepä ihanaa! Kuka siis olet?"

Ja Pieni Sielu huusi, "Minä olen Valo!"

Jumala hymyili leveästi. "Aivan oikein!" Jumala huudahti. "Sinä olet Valo."

Pieni Sielu oli niin iloinen, sillä se oli päätellyt sen mitä kaikki sielut Kuningaskunnassa olivat siellä päättelemässä.

"Vau," sanoi Pieni Sielu, "tämä on todella siistiä!"

Mutta pian, sen tietäminen kuka oli ei enää riittänyt. Pieni Sielu tunsi liikettä sisällään, ja halusi nyt olla se mitä oli. Ja niin Pieni Sielu meni takaisin Jumalan luo (mikä ei ole ollenkaan huono ajatus kenellekään sielulle joka haluaa tietä Ketä He Todella Ovat), ja sanoi,

"Hei, Jumala! Nyt kun tiedän mikä olen, sopiiko minun olla se?"

Ja Jumala sanoi, "Tarkoitatko että haluat olla Kuka Jo Olet?"

"No", aloitti Pieni Sielu, "on yksi asia tietää Kuka Olen, ja aivan toinen todella olla se. Haluan tuntea millaista on olla Valo!"

"Mutta sinähän olet jo Valo," Jumala vastasi, hymyillen taas.

"Niin, mutta haluan nähdä miltä se tuntuu!" huusi Pieni Sielu.

"No," sanoi Jumala hykerrellen, "olisihan minun pitänyt tietää. Sinä olet aina ollut se seikkailunhaluinen."

Sitten Jumalan ilme muuttui. "Yksi juttu vain..."

"Mikä?" kysyi Pieni Sielu.

"No, ei ole muuta kuin Valoa. Katsohan, en luonut mitään muuta kuin mitä olet; joten ei ole helppoa tapaa kokea itseäsi sinä Mitä Olet, koska ei ole mitään mitä et ole."

"Siis kuinka?" sanoi Pieni Sielu, joka nyt oli hieman hämmentynyt.

"Ajattele sitä näin," sanoi Jumala. "Olet kuin kynttilä Auringossa. Ei sinulla siellä mitään hätää ole. Muiden miljoonien, ziljoonien toisten kynttilöiden joukossa jotka muodostavat Auringon. Eikä aurinko olisi Aurinko ilman sinua. Ei, se olisi aurinko ilman yhtä kynttiläänsä ... eikä se olisi Aurinko ollenkaan, sillä se ei paistaisi yhtä kirkkaasti. Siispä. Kuinka tuntea itsensä Valona kun olet Valon keskellä - siinäpä kysymys."

"No", Pieni Sielu piristyi, "sinähän olet Jumala. Keksi jotain!"

Taas Jumala hymyili. "Keksin jo," Jumala sanoi. "Koska et näe itseäsi Valona kun olet Valossa, ympäröimme sinut pimeydellä."

"Mitä on pimeys?" Pieni Sielu kysyi.

Jumala vastasi, "Se on sitä mitä sinä et ole."

"Pelkäänkö minä pimeää?" huudahti Pieni Sielu.

"Vain jos päätät niin," Jumala vastasi. "Ei ole mitään pelättävää jos et päätä että on. Näetkös, me keksimme sen. Kuvittelemme."

"Ai," sanoi Pieni Sielu, ja voi jo paremmin.

Sitten Jumala selitti, että jos haluaa kokea jotain, sen täydellinen vastakohta ilmestyy. "Se on suuri lahja," Jumala sanoi, "sillä ilman sitä et voisi tietää miltä mikään tuntuu. Et tietäisi Lämmintä ilman Kylmää, Korkeaa ilman Matalaa, Nopeaa ilman Hidasta. Et tietäisi Vasenta ilman Oikeaa, Täällä ilman Tuolla, Nyt ilman Silloin."

"Joten", Jumala lopetti, "kun olet pimeyden ympäröimä, älä pui nyrkkiä tai korota ääntäsi ja kiroa pimeyttä. Ole mieluumin Valo pimeydelle, äläkä ole kiukkuinen sille. Sitten tiedät Kuka Todella Olet, ja kaikki muutkin tietävät. Anna Valosi loistaa niin että kaikki tietävät kuinka erityinen olet!"

"Tarkoitatko että on ok antaa muiden nähdä kuinka erityinen olen?" kysyi Pieni Sielu.

"Tietenkin!" Jumala hykerteli. "Se on erittäin ok! Mutta muista, 'erityinen' ei tarkoita 'parempi.' Kaikki ovat erityisiä, jokainen omalla tavallaan! Kuitenkin monet muut ovat unohtaneet tämän. He huomaavat että on ok että he voivat olla erityisiä vasta sitten kun sinä näet että on ok että sinä olet erityinen."

"Vau," sanoi Pieni Sielu, tanssien ja hyppien ja nauraen ja pomppien ilosta. "Voin olla niin erityinen kuin haluan!"

"Kyllä, ja voit aloittaa heti," sanoi Jumala, joka tanssi ja hyppi ja nauroi Pienen Sielun mukana.

"Minkälainen erityinen haluat olla?"

"Minkälainen?" Pieni Sielu toisti perässä. "En ymmärrä."

"No," selitti Jumala, "on erityistä olla Valo, ja erityisenä olemisessa on monta osaa. On erityistä olla ystävällinen. On erityistä olla lempeä. On erityistä olla luova. On erityistä olla kärsivällinen. Voitko keksiä muita tapoja olla erityinen?"

Pieni Sielu istui hiljaa hetken. "Tiedän monta tapaa olla erityinen!" Pieni Sielu huudahti sitten. "On erityistä olla avulias. On erityistä olla jakava. On erityistä olla ystävällinen. On eritystä ottaa toiset huomioon!"

"Kyllä!" oli Jumala samaa mieltä, "ja voit olla näitä kaikkia, tai mikä tahansa osa näistä minkä haluat, milloin vain. Tätä tarkoittaa se että on Valo."

"Tiedän mitä haluan olla, tiedän mitä haluan olla!" Pieni Sielu julisti suuresti innoissaan. "Haluan olla erityinen mallia 'anteeksiantava'. Eikö ole erityistä olla anteeksiantava?"

"Kyllä vain," vakuutti Jumala Pienelle Sielulle. "Se on hyvin erityistä."

"Ok," sanoi Pieni Sielu. "Sellainen haluan olla. Haluan olla anteeksiantava. Haluan kokea itseni sellaisena."

"Hyvä," sanoi Jumala, "mutta on yksi asia joka sinun pitäisi tietää."

Pieni Sielu alkoi jo käydä kärsimättömäksi. Näytti aina siltä että oli joku mutka matkassa.

"Mikä se on?" Pieni Sielu huokaisi.

"Ei ole ketään kelle antaa anteeksi."

"Ei ketään?" Pieni Sielu tuskin uskoi mitä juuri oli sanottu.

"Ei ketään!" toisti Jumala. "Kaikki minkä olen tehnyt on täydellistä. Koko luomakunnassa ei ole yhtäkään sielua joka olisi vähemmän täydellinen kuin sinä. Katso ympärillesi."

Silloin Pieni Sielu huomasi että suuri joukko oli kokoontunut. Sieluja oli tullut läheltä ja kaukaa - kaikkialta Kuningaskunnasta - sillä sana oli kiertänyt että Pieni Sielu kävi tätä tavatonta keskustelua Jumalan kanssa, ja kaikki halusivat kuulla mitä he sanoivat. Katsoessaan lukemattomia sieluja joita siihen oli kerääntynyt, Pienen Sielun oli pakko olla samaa mieltä. Kukaan ei näyttänyt olevan vähemmän ihmeellinen, vähemmän mahtava, tai vähemmän täydellinen kuin Pieni Sielu itse. Niin ihmeellisiä olivat kerääntyneet sielut, ja niin kirkas oli heidän Valonsa, että Pieni Sielu tuskin pystyi heitä katselemaan.

"Kenelle siis antaa anteeksi?" kysyi Jumala.

"Voi pojat, ei tämä ole ollenkaan hauskaa!" valitti Pieni Sielu. "Halusin kokea itseni Hänenä Joka Antaa Anteeksi. Halusin tietää miltä sellainen erityisyys tuntuu."

Ja Pieni Sielu oppi miltä tuntuu olla surullinen. Mutta juuri silloin Ystävällinen Sielu astui eteen joukosta.

"Älä murehdi, Pieni Sielu," Ystävällinen Sielu sanoi, "minä autan sinua."

"Autatko?" Pieni Sielu kirkastui. "Mutta mitä voit tehdä?"

"Voin antaa sinulle jonkun jolle voit antaa anteeksi."

"Voitko?"

"Varmasti!" visersi Ystävällinen Sielu. "Voin tulla seuraavaan elämääsi ja tehdä jotain jonka voit antaa anteeksi."

"Mutta miksi? Miksi tekisit niin?" Pieni Sielu kysyi. "Sinä, joka olet niin täydellinen Olento! Sinä joka värähtelet sellaisella nopeudella että se luo niin kirkkaan Valon että tuskin pystyn katsomaan sinua? Mikä voi saada sinut haluamaan hidastaa värähtelyäsi sellaiselle nopeudelle että kirkkaasta Valostasi tulee pumeä ja tiheä? Mikä voi saada sinut - joka olet niin kevyt että tanssit tähdillä ja kuljen läpi Kuningaskunnan ajatuksesi nopeudella - tulemaan elämääni ja muuttumaan niin raskaaksi että voisit tehdä tämän pahan asian?"

"Yksinkertaista;" Ystävällinen Sielu sanoi. "Tekisin sen koska rakastan sinua."

Pieni Sielu vaikutti yllättyneeltä vastauksesta.

"Älä ole niin ällistynyt," sanoi Ystävällinen Sielu, "olet tehnyt saman minulle. Etkö muista? Voi, olemme tanssineet yhdessä, sinä ja minä, monia kertoja. Halki ikuisuuksien ja läpi aikakausien olemme tanssineet. Läpi kaiken ajan ja monissa paikoissa olemme leikkineet yhdessä. Et vain muista."

"Olemme molemmat olleet Sen Kaikki. Olemme olleet sen Ylös ja Alas, sen Vasen ja Oikea. Olemme olleet sen Täällä ja Tuolla, sen Nyt ja Silloin. Olemme olleet mies ja nainen, hyvä ja paha; olemme molemmat olleet sen uhri ja sen konna."

"Näin olemme tulleet yhteen, sinä ja minä, monta kertaa aikaisemmin; kumpikin tuomaan toiselle täydellisen mahdollisuuden Ilmaista ja Kokea Kuka Me Todella Olemme. Joten," Ystävällinen Sielu jatkoi, "tulen seuraavaan elämääsi ja olen 'pahis' tällä kertaa. Teen jotain todella kauheaa, ja sitten voit kokea itsesi sinä Joka Antaa Anteeksi."

"Mutta mitä aioit tehdä?" Pieni Sielu kysyi, hieman hermostuneesti, "mikä on niin kauheaa?"

"Voi," vastasi Ystävällinen Sielu tuikkien, "kyllä me jotain keksimme."

Sitten vaikutti että Ystävällinen Sielu muuttui vakavaksi, ja sanoi hiljaisella äänellä, "Yhdessä asiassa olet oikeassa, tiedäthän."

"Mikä se on?" Pieni Sielu halusi tietää.

"Minun täytyy hidastaa värähtelyäni ja tulla hyvin raskaaksi että voin tehdä tämän ei-niin-mukavan jutun. Minun täytyy leikkiä olevani jotain joka on hyvin erilaista kuin minä itse. Niinpä haluan pyytää yhden vastapalveluksen."

"Mitä vain, mitä vain!" huudahti Pieni Sielu, ja alkoi tanssia ja laulaa, "pääsen olemaan anteeksiantava, pääsen olemaan anteeksiantava!"

Silloin Pieni Sielu näki että Ystävällinen Sielu oli edelleen hyvin hiljaa.

"Mikä nyt on?" Pieni Sielu kysyi. "Mitä voin tehdä puolestasi? Olet niin enkeli kun haluat tehdä tämän minulle!"

"Totta kai tämä Ystävällinen Sielu on enkeli!" Jumala keskeytti. "Kaikki ovat! Muistakaa aina: olen lähettänyt teille vain enkeleitä."

Ja niin Pieni Sielu halusi enemmän kuin koskaan täyttää Ystävällisen Sielun pyynnön. "Mitä voin tehdä puolestasi?" Pieni Sielu kysyi uudelleen.

"Sillä hetkellä kun lyön sinua ja sivallan sinua," Ystävällinen Sielu vastasi, "sillä hetkellä kun teen sinulle pahimman mitä saatat kuvitella - juuri sillä hetkellä..."

"Niin?" Pieni Sielu keskeytti, "niin...?" "Muista Kuka Minä Todella Olen."

"Voi, muistan kyllä!" huudahti Pieni Sielu, "Lupaan! Muistan aina sinut sellaisena kuin näen sinut tässä, juuri nyt!"

"Hyvä," sanoi Ystävällinen Sielu, "sillä, katsohan, olen silloin teeskennellyt niin kovaa, että olen itse unohtanut. Ja jos et muista minua sellaisena kuin todella olen, en ehkä pysty itse muistamaan hyvin pitkään aikaa. Ja jos unohdan Kuka Olen, sinäkin voit unohtaa Kuka Olet, ja eksymme kumpikin. Sitten tarvitsemme toisen sielun tulemaan mukaan muistuttamaan meitä molempia Ketä Olemme."

"Emme tarvitse!" Pieni Sielu lupasi taas. "Muistan sinut! Ja tulen kiittämään sinua tästä lahjasta - tilaisuudesta kokea itseni sinä Kuka Olen."

Ja niin sopimus tehtiin. Ja Pieni Sielu meni uuteen elämään, innoissaan olla Valo, mikä oli hyvin erityistä, ja innoissaan kun sai olla osa erityisyyttä nimeltä Anteeksianto.

Ja Pieni Sielu odotti levottomana voidakseen kokea itsensä Anteeksiantona ja kiittää miten tahansa toinen sielu tekisi sen mahdolliseksi. Ja kaikkina uuden elämän hetkinä, aina kun uusi sielu ilmestyi näyttämölle, toi se sitten iloa tai surua - ja erityisesti silloin kun se toi surua - Pieni Sielu ajatteli mitä Jumala oli sanonut.

"Muistakaa aina," Jumala oli hymyillyt, "olen lähettänyt teille vain enkeleitä."

Wednesday, November 3, 2010

Pahuuden kautta pystyt erottamaan hyvyyden

3.11.2010

Onko Jeesus sinun herrasi? (<- kysymys Sessiessalle) Ei, Jeesus ei ole minun herrani. Hän ei ole kenenkään herra. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi suuri tärkeä persoona, suuri energia ja Jumalan lapsi. Jeesus oli aikansa profeetta, paransi sairaita ja kertoi ihmisille Jumalasta. Kuten joskus mainitsinkin, hän on Jumalan "ainoa poika", koska hänellä oli aikanaan hyvin erityinen tehtävä. Vastaan tässä samalla kysymykseen Jeesuksen ylösnousemuksesta. Ylösnousemus on myytti, enkeli kyllä oli läsnä. Jeesukselle tapahtui sama kuin kenelle tahansa, kun ruumis ja sielu eivät enää tarvitse toisiaan. Sielu, eli elämän energia palaa yhteyteen. Olemaan osa sitä suurta yhteistä yhteyttä, jonka osa on myös eläessään, mutta erilaisena. Voit puhua siitä ylösnousemuksena, jos tahdot, mutta siinä ei ole kysymys mistään taivaaseenastumisesta, jossa hyvät saavat vapautuksen ja pahat tuomitaan. Pyhä Pietari ei vahdi porttia, vaikka niin uskotaankin. Saatana ei odota sinua syntistä hiilihanko tanassa. Edelleen, valinnanvapaus, valitse tekosi jo ihmiselämän aikana ja ole niistä itsellesi vastuussa. Eli ei, Jeesus ei ole herrani, hän on rakkauden energiaa ja viisautta kuten sinäkin.

Onko pahuus ihmisen oma valinta?


Hyvä kysymys. Pahuus on hyvyyden kumppani, hyvyys koetaan tekona, joka on erilainen kuin paha. Kaksi vaakakuppia, kumman otat? Pahuuden kautta pystyt erottamaan hyvyyden ja päättämään onko se sinun valintasi. Pahuuden voit valita, mutta se on oppitie. Hyvyys tuntuu paremmalta, mutta sitä on mahdoton erottaa ilman pahuutta. Siksi molemmat ovat.


Onko pahaa haluavia henkiä ympärillämme?

Hyvyys vetää puoleensa hyvyyttä ja pahuus vastaavasti pahuutta. Vaatii voimaa päästä pahuuden tuntemuksesta hyvyyteen, joka kuitenkin antaa parempia tuntemuksia toteutuessaan. Joskus olet niin syvällä pahuuden tunteessa, että hyvyyttä on enää vaikea tunnistaa. Pahat henget ovat hyvyyden kolikon toinen puoli. Ne ovat siksi, että muodostuisi ero. Eli henki on "hyvä", mutta koet sen pahuutena sen vuoksi että valintasi on "paha". Hyvyydellä et kerää pahoja henkiä. Ja koska ajatukseesi nousee heti tietysti kauhuleffojen luoma kuva kummituksesta, korjaan sen. Eli energiasta tässäkin on kyse, negatiivisesta energiasta. Ei mistään haudan takaa nousevasta kummajaisesta, joka tahtoo syödä sielusi. Hymyilen! Henget eivät siis halua pahaa, mutta voivat olla pahaa/negatiivista energiaa, jonka vallitessa et pysty henkiseen kasvuun, etkä siis pysty luomaan tätä maanpäällistä taivastasi. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.
Jeesus sanoo Hei! Ystäväsi, Sessiessa